Eeva Åkerblad

Aiemmin kirjoitin kirjoittamisen eri vaiheista ja vertasin kirjoittamisen prosessia keramiikkaan. Ideoiden etsimisen voisi ajatella savipaikkojen kartoittamisena, tekstimassan tuottamisen saven kaivamisena ja kokoamisena, tekstin muokkaamisen saven muovailuna ja tekstin valmistumisen tuotoksen kuivattamisena tai polttamisena.

Tässä kirjoituksessa keskityn ensimmäiseen vaiheeseen — siis siihen, miten ja mistä ideoita kirjoittamiseen voi saada. Tapoja löytyi lopulta niin monta, että julkaisen tekstin kahdessa osassa, tässä niistä ensimmäinen.

Joskus voi tuntua, ettei ideoita keksi sitten millään, mutta jos silmät pitää auki, tulee niitä haalittua kaikkialta, jatkuvasti. Toisaalta kirjoittamisen ideat voivat syntyä kirjoittamalla. Et tarvitse suurta ideaa voidaksesi kirjoittaa.

Kirjoittaminen ei rajaudu vain siihen hetkeen, kun sormet liikkuvat näppäimistöllä tai kynä piirtää kirjaimia muistikirjaan. Lukeminen, katsominen, kaikenlainen havaintojen tekeminen, muistot, alitajunnan hiljainen ja salainen työ, kävelylenkit, keskustelut ja unet — kaikenlainen täytetty ja tyhjä tila — ovat nekin osa kirjoittamisen prosessia.

Viisi tapaa löytää ideoita kirjoittamiseen

1. Kirjoita aamusivuja, päiväkirjaa tai lokikirjaa

Joko aamusivut ovat tuttu juttu? Julia Cameronin alun perin kehittämän menetelmän idea on yksinkertainen: Kirjoita joka aamu (mahdollisimman pian heräämisen jälkeen) kolme sivua käsin. Ei ole väliä, mitä kirjoitat, miten ”laadukasta” tekstisi on tai onko siinä kirjoitusvirheitä. Anna käden liikkua ja kynän johtaa. Aamusivuja ei ole tarkoitus lukea heti, mutta viikkojen kuluttua niistä voi löytää ituja myös muille teksteille. Ja ainakin olet pitänyt kirjoittamisen rutiinia yllä.

Vai tuntuisiko illalla luontevammalta kirjoittaa kuin aamulla? Päiväkirjaa voi käyttää monella muullakin tavoin kuin ”Rakas päiväkirja…” -kaavalla. Muutamakin huomio päivän tunteista, ajatuksista, tapahtumista ja muista havainnoista muuttuu ajan kanssa merkitykselliseksi aineistoksi.

Päiväkirjan voi ajatella myös lokikirjana, johon voi kirjoittaa lyhyestikin, mitä päivästä haluaa kirjata muistiin. Erilaisten päiväkirjojen arvo ei ole vain itse tekstissä: kirjoittaminen auttaa suuntaamaan huomiota ja löytämään päivistä merkitystä. Kirjoittaminen saa sekä katsomaan lähempää että ottamaan etäisyyttä.

2. Lue

Tämä kuulostaa itsestäänselvältä, mutta silti: lue. Lue muutakin kuin sitä, mitä ”kaikki” ympärilläsi tuntuvat lukevan. Lue muutakin kuin sitä, mitä sinun ”pitäisi lukea”. Lue myös sellaista, jota et koskaan ajattelisi lukevasi. Kun valitset luettavaa, luota kiinnostuksiisi ja päähänpinttymiisi, mutta pysy avoimena yllättävälle. Kokeile eri lajeja: esseitä, runoutta, näytelmiä, tietokirjoja, artikkeleita, lastenkirjoja, historiallisia romaaneja, chick litiä, muistelmia…

Etkö tiedä, mitä lukisit? Tutustu kustantamoiden katalogeihin, seuraa Instagramin kirjatilejä, lue lehtiä ja kirjablogeja, liity Goodreadsiin, tutki kirjojen lähdeluetteloita, kysy läheisiltäsi, lue kirjailijahaastatteluita, unohdu antikvariaattien hyllyjen väleihin, eksy kirjastoon — muuallekin kuin uutuushyllylle.

3. Altistu muillekin taidemuodoille

On tärkeää, että kirjoittaja lukee ja marinoi itsensä kielellä. Ideoita, inspiraatiota ja ajatuksia voi kuitenkin saada myös muista taidemuodoista. Jos sinua kiinnostaa jokin tietty teema tai aihepiiri, tutki, millaista muuta taidetta ja kulttuurituotteita siihen liittyen löytyy. Löydätkö valokuvia, dokumentteja, elokuvia, musiikkia?

Tietenkään teeman ei tarvitse olla etukäteen tiedossa. Katso, kuuntele ja koe teoksia, joissa on jotakin sinua kutsuvaa, vaikket vielä edes osaisi sanallistaa, mitä se jokin on. Kuunteletko kerta toisensa jälkeen tiettyä kappaletta? Huomaatko löytäväsi tiesi tietyntyyppisten sarjojen äärelle? Ehkä löydät niistä myös sytykkeitä kirjoittamiseen.

4. Käy paikoissa

Tässä maailmantilanteessa paikkoihin noin vain meneminen on rajattua. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voisi kokea mitään uutta. Jos lähiympäristösi lenkkipolut on jo koluttu, heittäydy Pinterestin tai Google Mapsin maailmaan. Myös lukemalla voi päästä uusiin maisemiin.

Kirjoittamisen sytykkeenä oleva paikka tai maisema voi olla myös sisäinen. Päädytkö unissasi toistuvasti samoihin paikkoihin? Mikä oli lapsuutesi taikamaisema? Millaiseen paikkaan juuri nyt kaipaat? Kirjoita niistä.

5. Tee matalan kynnyksen muistiinpanoja

Monet kirjoittajat vannovat muistiinpanojen nimeen, tehtiin ne sitten eksklusiiviseen vahakantiseen muistikirjaan, arkiseen ruutuvihkoon, puhelimeen, kuitintaustoihin tai sikin sokin niihin kaikkiin. Muistiinpanojen kirjaamiseen on hyvä pitää matala kynnys: ajatuksen ei tarvitse eikä olla valmis tai oivaltava. Vastausten sijaan voit etsiä kysymyksiä.

Jos jokin asia intuitiivisesti tuntuu muistiinmerkitsemisen arvoiselta, kannattaa tuota tunnetta kuunnella. Muistikirjan merkityksestä olen kirjoittanut aiemmin myös täällä.

Muistiinpanojen ei tietenkään tarvitse liittyä vain tekeillä olevaan tekstiin. Kaikenlaisia irrallisiltakin tuntuvia ajatuksia, huomioita, muistoja ja muita vastaan tulleita asioita kannattaa kirjata ylös — ajan mittaan niistä voi tulla arvokasta materiaalia tai sytykettä johonkin. Ja vaikka ei tulisikaan, jo muistiinmerkitsemisen tapahtuma on merkityksellinen: se auttaa suuntaamaan ja tekemään huomioita.

Lisää ideoiden etsimisestä ja löytämisestä seuraavassa osassa.