Maaliskuisia kuulumisia

Täällä ollaan! Viimeisimmästä kirjoituksestani on ehtinyt vierähtää aikamoinen tovi, mutta väliäkö tuolla nyt niin. Voihan hidas ja harvalukuinen olla joskus hyväkin, sellainen rauhassa ajateltu. Ja olkoon se yksi yksinyrittäjän työn plussista: saan kirjoittaa omaan blogiini juuri silloin, kun tahdon.

Vuodenvaihteessa muuten toiminimeni (mielikuvituksettoman mitäänsanomattomasti, mutta myös eteläpohjalaisen rehentelevästi nimetty Eeva Åkerblad) täytti vuoden. Koska tein aika lailla epäsäännöllisen säännöllisenä freelancerina töitä myös ennen yrittäjyyteni virallistamista, ei hyppy ollut valtaisa, mutta on vuoteen silti mahtunut monenlaista varmuuden, epävarmuuden, toivon ja epätoivon auvoa ja turbulenssia. Sitä niin sanottua ”uuden opettelua”, siis. Juuri nyt tunnelma on kuitenkin toiveikas, jopa innostunut. Vähän sellainen, että mitäs hauskaa ja jänskää me seuraavaksi keksittäisiin.

Kesä meni teatterin merkeissä Jyväskylässä Mäki-Matin perhepuistossa (ihana paikka!) sekä saman esityksen kanssa kiertueella keskisuomalaisissa pikkukunnissa, osittain myös apurahalla (ihana asia!). Sitten ehdin vähän lomailla, ja lokakuun alusta on kalenterissa ollut kohtuullisen tiiviisti koulukeikkoja Jyväskylässä ja Muuramessa. Saankin tehdä tänä lukuvuonna kulttuuriopetussuunnitelmaan kuuluvia pajoja ennätyksellisen määrän, sinne sadan pintaan. Ohjelmistossa on ollut niin draama-, sanataide-, media- kuin monitaidepajoja.

Koulukeikkojen rinnalla olen syksystä saakka tuottanut sisältöä Teuva täynnä tarinoita -sivustolle, joka esittelee palasia paikallisesta elämänmenosta. Toimeksiantooni on kuulunut toimittamista, haastattelujen tekemistä, kirjoittamista, verkkoalustan rakentamista, logosuunnittelua sekä kuvaamista. Niin ihanaa kuin työpajojen ohjaaminen onkin, on ollut virkistävää ja tervetullutta saada myös keskittyä kirjoitustyöhön. Tätä lisää, kiitos!

Kaikin puolin suhteeni kirjoittamiseen on viime aikoina roihunnut onnessaan ja voimissaan. Aloitin syksyllä kirjoittamisen opinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa, mikä on lisännyt bensaa liekkeihin entisestään. On ollut kerrassaan hauskaa saada olla välillä opiskelijan roolissa ja heittäytyä päätä pahkaa esimerkiksi proosan, draaman ja  runouden kirjoittamiseen.

Kirjoittamisen lisäksi olen kunnostautunut myös lukijana, joka haluaisi vapaa-ajallaan pääasiassa lukea. Alkuvuoden lemppareita: Peter Sandströmin Äiti marraskuu, Aila Meriluodon Vaarallista kokea: Päiväkirja vuosilta 1953-1975 sekä Lassi Hyvärisen runokokoelma Tuuli ja kissa.

Juuri nyt siis parasta: kirjoittaminen, kirjoittamisesta puhuminen, lukeminen ja lukemistaan kirjoista puhuminen. Olenkin mietiskellyt, ryhtyisinkö jossakin vaiheessa kirjoittamaan tännekin lukemistani kirjoista. Kenties niin vielä teenkin, saa nähdä!

Leppeää maaliskuuta, voikaa ja lukekaa hyvin!

photo-2.jpg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s