Kuva: Joonas Puuppo / S&S

Eeva Åkerblad

Eeva Åkerblad (s. 1990) kirjoittaa proosaa ja runoutta. Åkerbladin toisinkoinen, romaani Amalia, Amalia! julkaistaan elokuussa 2026.

Hänen esikoisensa, proosarunoelma Huolenpitoja (2022) käsittelee unenomaisen kylpyläfantasian kautta mm. hoivan tematiikkaa.

Oman kirjoittamisensa ohella Åkerblad työskentelee luovan kirjoittamisen ohjaajana ja mentorina itsenäisesti ja osana Kirjoittamaton-yhteisöä Susanna Hastin, Minna Mikkosen ja Petra Rautiaisen kanssa. Hän toiminut myös soveltavan taiteen ja taidekasvatuksen kentillä.

Åkerblad on syntynyt Etelä-Pohjanmaalla Teuvalla ja asuu tällä hetkellä Jyväskylässä.

Åkerblad on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan kirjallisuus. Opinnoissaan hän on syventynyt myös kirjallisuuden ja draaman pedagogiikkaan. Hän on opiskellut kirjoittamisen perus- ja aineopinnot JYU avoimessa yliopistossa.

Teokset

Amalia, Amalia!

2026, romaani, Kustantamo S&S (ilmestyy 8/2026)

Huolenpitoja

2022, Kustantamo S&S

Kate Winsletin hiukset

2019, Tragikomedian käsikirjoitus, kantaesitys Teatteri Kruuvaus

Amalia, Amalia!

Ilmestyy 8/2026

Romaani

”Kuvaathan? Amalia tarkisti. Se miten viikkaamme lakanat ei ole ollenkaan yhdentekevää.”

Dokumentaristi Erik A. Hyvärinen on kuvannut jo kaikki seudun pitsihuvilat, kun hän saapuu Amalian taloon. Rapistunut huvila on täynnä muistoesineitä ja muuta tilpehööriä, ja sen asukkaat, Amaliat kolmessa sukupolvessa, täyttävät päivänsä säilömällä, siivoamalla, huoltamalla vaatteita ja hoitamalla puutarhaa.

Erik tuntee outoa vetoa tähän miljööseen, ja matkasuunnitelmat muuttuvat. Dokumentaristi jää taloon ja alkaa kuvata. Kamera tallentaa näennäistä arkisuutta, mutta myös eletyn elämän ihmeitä – rakkauksia ja pettymyksiä. Onnistuuko jääräpäinen mies tavoittamaan omintakeisten naisten valtakunnan olemuksen? Kenen tarinaa hän lopulta yrittää selvittää?

Amalia, Amalia! on suggestiivinen ja hurmaava kertomus muistoista, elämän hauraudesta ja tarpeesta takertua menneeseen. Se on Eeva Åkerbladin ensimmäinen romaani. Åkerbladin esikoisteos, proosarunoelma Huolenpitoja, sai ihastuneen vastaanoton niin lukijoilta kuin kriitikoilta.

Lue lisää Kustantamo S&S:n sivuilla

Kansi: Pauliina Mäkelä

Huolenpitoja

2022

Runoproosaa erästä kylpylästä

Nainen matkustaa vuoristossa sijaitsevaan salaperäiseen sanatorioon. Hän aikoo rentoutua tavoitteellisesti. Kylpylässä kaikki on katettu häntä varten: magnolia tuoksuu ja kylpytakissa säihkyy paljettinen logo, kun nainen laskeutuu altaaseen kosmologin hemmoteltavaksi. Iltaisin voi osallistua vaikka tanssiaisiin.

Eeva Åkerbladin tarinallisuutta ja runokieltä yhdistävässä teoksessa tutkitaan hoivan ja huolenpidon teemoja. Kylpylässä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on jokaisen tärkein henkilökohtainen projekti. Onneksi niin henkisyyden tavoitteluun kuin luontoyhteyden elvyttämiseen on tarjolla mitä moninaisimpia palveluita.

Teoksen lempeä, ajattelua ilahduttavalla tavalla vinksauttava kieli maalaa lukijan eteen elokuvallista menneiden aikojen tunnelmaa, mutta paljastaa unenomaisen kylpylätodellisuuden pinnan alta myös tummia sävyjä. Mitä seuraa, kun hoivasta tehdään yksilösuoritus ja kulutushyödyke?

Lue lisää Kustantamo S&S:n sivuilla

Eeva Åkerbladin Huolenpitoja-teoksen kansikuva.
Kansi: Elina Warsta

Olen varannut aikaa sähköisellä lomakkeella, puntaroin mitä ylle, tiirailen ehtoja sängyllä. Päädyn paikalliseen kylpytakkiin, selän säihkeessä paljettinen LOGO. Jälki on niin pientä, että kaiken takana on oltava lapsi. Taittelen alusvaatteeni taskuun. Lisään perään toffeekaramellin, hopeakääre välähtää pimennysverhoa vasten.

Naks ovi, avainkortti taskussa. Myötäilen kylttejä, helmiverhoissa roikkuu autojen istuimia.

Pyydän sitä mitä täällä otetaan. Kosmologi — pitkä mäyrä — pukee pitsihansikkaansa, napsauttaa diskovalot päälle, vilkaisee niin että hampaiden väleistä pilkahtelee iloa puolestani. Tutut otteet, vieraalla. Tuulettimen sorinaa.

pioneja, maitohorsmia, siankärsämöitä, tilliä
labelioita, egyptiläisiä markettoja
neilikoita, tulppaaneita
ja ja

ja sitten avataan hana. Höyry täyttää henkeni, keuhkoni lasinpuhaltaja.

(Huolenpitoja, S&S 2022, s. 25)

Huolenpitojen vastaanottoa: Katkelmia arvioista & kirjasomesta

”Åkerbladin fantastinen runomaailma muistuttaa Markku Paasosen ja Saila Susiluodon 2000-luvun alun proosarunojen poetiikkaa. Samaan aikaan sanasto on ajattomuuden tuntuun pyrkivää –aforistinen runokieli kurottaa kohti Mirkka Rekolan ilmaisua ja tematiikkaa. [- – -]
Huolenpitojen kieli on viehkeää. Sen näennäinen raukeus kätkee kuitenkin alleen malttamattoman rytmin: Åkerblad pudottelee ajatuksia ja mielikuvia kuin pikkukiviä sormiensa välistä.”

Johanna Osvàth, Helsingin Sanomat


”Parhaimmillaan puheenomaisen toteava kieli rinnastuu Huolenpidoissa vivahteikkaan lyyriseen ilmaisuun, kuten säeparissa ’Sepä siinä on / miten varautua huutoon jonka kantama on mykkä’. Åkerbladin tyylissä on asiansa tosissaan ottavaa leikillisyyttä, ja yleisvaikutelma on hienovaraisella tavalla ylisukupolvinen.”

Taija Roiha, Nuori Voima


”Proosaa ja runoa yhdistelevän teoksen lukeminen on kuitenkin lepohetki itsessään. Lukiessani haaveilen matkasta teoksen miljööseen, maagiseen vuoristokylpylään, jossa saa rentoutua moreenimarenkialtaassa ja karhumuorin altaassa.

Ulla Lehtinen, Kotiliesi


Huolenpitoja voisi olla runomuotoinen käsikirjoitus David Lynchin elokuvaan. Se on maailma, joka kutsuu tutkimaan itseään yhä uudestaan ihmeellisistä asennoista. Se on suvereeni ja hallittu kokonaisuus ja samalla ihanan villi ja kuriton. Miten paljon hienoja yksityiskohtia. Miten taitavasti henkiviä viitteitä muuhun runouteen.”

IG: @readerwhy


”Tämän kirjan runojen voima on sisäisten ja ulkoisten havaintojen vuoropuhelu, joista syntyy tunnelma, joka herkistää aistit nähdä, kuulla, tuntea iholla ja mielellä. [- – -]  Minusta kirjan runoproosa tavoittaa hyvin mielentilan, jossa ihminen tarvitsee perspektiiviä koettuun, voimankeruuta ja näköalan aukaisun tulevaan. Siksi täytyy vetäytyä pitämään huolta.”

Tuijata — Kulttuuripohdintoja -blogi


”Teoksella on oma taajuutensa, rauhoittava, oma sanastonsa, mielen onkaloita hipsuttava. [- – -] Teos tarjoaa ihastuttavan ja hehkulamppuja sytyttelevän kielen lisäksi aineksia syvempiin pohdiskeluihin ihmisen luontosuhteesta ja huolenpidosta. Sanoja ja lauseita on tutkittava ihmetellen, urkkien, niiden merkitystä ja painavuutta punniten.”

Narratiiveja -blogi

Huolenpitoja kuvaa nyky-yhteiskunnan syvästi kieroutunutta suhdetta hyvinvointiin, oli kyseessä sitten ihmislajin, toislajisten tai luonnon hyvinvointi. Pahimmillaan ollaan tilanteessa, jossa suorittamisen tarve lähtee ihmisestä itsestään. Teos herättää kysymään, millaisessa maailmassa elämme. Millainen on maailma, jossa lepääminen on radikaali teko?

Marissa Mehr, Turun Sanomat


”Huolenpitoja värähtelee monella tapaa samoilla aallonpituuksilla kuin Hayao Miyazakin klassikkoanime Henkien kätkemä. [—] Maaginen taso toimii, koska sitä esiintyy hyppysellisinä eikä lorauksina. Taianomaisuuden kontrastina on melkein käsinkosketeltava tavanomaisuus.”

Anna Hollingsworth, Kulttuuritoimitus


”— näkökulmien muutokset ovat teoksen ihastuttavinta antia. Kaikki pieneltä tuntuva ja tuttu muuttuu eläväksi, kun hieman lempeästi vinksautetaan. [- – -] Huolenpitoja on yllättävän äänekäs teos lempeydestään ja pehmeistä sanoistaan huolimatta. Vaikka radiokin peitellään kapaloon ja antenni lasketaan levolle, tuntuu kuin korvat olisi viritetty aivan omille taajuuksilleen, jolloin kuulee jopa sammaleen huudon.”

Jutta Kokkonen, Lumooja


”Runoa ja proosaa yhdistävässä kauniissa (ulkoasu ja taitto Elina Warsta) esikoisromaanissa nainen matkustaa kylpylään rentoutumaan ja päästämään irti. Jos sattuu jostain syystä olemaan sellainen olo, että on vastaavan tarpeessa itsekin, mutta massiivista kylpylämatkaa ei ole juuri nyt saatavilla, on Eeva Åkerbladin romaani hyvä ensiapu. Sivu kerrallaan syke laskee.”

Ylioppilaslehti


”Huolenpitoja tarjoaa mahdollisuuden asettua hetkeksi jonnekin muualle. Se viehättää lyyrisyydellään ja tunnelmallaan. Löydän jatkuvasti lausahduksia, joiden äärelle haluan pysähtyä, ja ihastelen kirjoittajan taitoa leikitellä kielellä, pyörittää sitä aivan omanlaisekseen.”

Kirjakaapin kummitus -blogi



Vieraana podcasteissa

Unelmien Kirjamessut -podcast (Radio Helsinki & Helsingin Kirjamessut, haastattelija Laura Friman)

Kirjalliset ystävät -podcast: ”Eeva Åkerblad ja leikkiä runouden ja proosan välissä” (Haastattelija Jonna Tapanainen)

Huolenpitoja-teosta käsitellään myös Lukuvika-podcastin jaksossa ”Jäähyväiset falloskirjallisuudelle”




Esiintymisiä, vierailuja

19.3.2025

Kirjoitustyöpaja tekstialan työhyvinvointipäivässä

Tekstin talo, Helsinki


25.1.2025

Tekstilaboratorio / Tekstifestivaali

Tekstin talo, Helsinki


6.4.2024

Opettajavierailu Olen X -runouskurssilla

Nihil Interit


13.11.2023

Paikalliset runoilijat (II)

Jyväskylän kaupunginkirjasto


24.10.2022

Kirjailijavierailu

Muuramen kirjasto


28.10.2022

Hastattelu Tanja Tiekson kanssa

Helsingin Kirjamessut


29.10.2022

Haastattelu Sanni Purhosen kanssa

Helsingin Kirjamessut


1.10.2022

Haastattelu Petra Forsténin kanssa

Turun Kirjamessut


16.9.2022

Runoesiintyminen

Runouden rajoilla, Hamina


27.8.2022

Runokuu OFF

Rosebud Sivullinen, Helsinki


12.8.2022

Runoesiintyminen

Keski-Suomen Kirjailijat, Jyväskylä


6.8.2022

E80-esikoiskirjailijaseminaari

Pentinkulman päivät, Urjala


26.4.2022

Runouskeskustelu

Akateeminen Kirjakauppa, Helsinki


Havahdun hereille: alhaalta kohoilee puheita, väliaikamusiikkia,
odotuksia, paistetun riisin makeaa tahmaa.

Avoimesta ikkunasta valuu sisään orkesterin tupakkatauko,
pimeä, purjeveneet liikkumatta, ihoni on päivästä pehmennyt.

Kolmesuuntaista tapahtumista kaiken aikaa.

Mustan yön kaskas, lehden helähdys vasten tyyntä.
On tohtimista siinäkin että uskoo kaiken hyvää.

(Huolenpitoja, s. 29)

Yölle ominaisia tavoitteita

Yölle ominaisia tavoitteita:
välähdysten kirjailu,
pieni paljas lahjominen,
lakananmallinen pakoilu


Tekstiilille kirjailtu runoteos Tekstin talolla Tekstifestivaaleilla 25.1.2025
Tehty osana Tekstilaboratorio-ryhmäresidenssiä