Kategoriat
kirjoittamisen ideat kirjoittamisesta

Mistä saada ideoita kirjoittamiseen? osa II

Tässä postaussarjassa käsitellään kirjoittamisen eri vaiheita.

Joskus ideat ovat vähissä, joskus niitä on liikaa. Oli miten oli, jotenkin pitäisi päästä eteenpäin.

Aiemmassa tekstissäni listasin, että kirjoittamiseen voi löytää ideoita esimerkiksi kirjoittamalla aamusivuja, päiväkirjaa tai lokikirjaa, lukemalla, altistumalla muillekin taidemuodoille, käymällä paikoissa sekä tekemällä matalan kynnyksen muistiinpanoja.

Vinkkejä jäi vielä julkaisematta. Tässä siis kuusi tapaa (lisää), joilla napata haaviin orastavia ideoita ja hyötyä niistä myös myöhemmin.

Kuusi tapaa (lisää) löytää ideoita kirjoittamiseen

1. Keräile sitaatteja

Sitaattien keräily lomittuu mainiosti muistikirjan pitämisen kanssa. Syitä kirjata lainaus ylös on monia: ehkä se on erityisen kirkasta kieltä, ehkä siinä on tärkeältä tuntuva ajatus, ehkä se käsittelee aihetta joka on viime aikoina kiinnostanut. Ehkä se saa sanoiksi jotakin, mitä itse on yrittänyt tavoitella. Tai ehkä se vain kutsuu, vaikkei tiedä miksi.

Muista kirjoittaa ylös lähde sivunumeroineen. Kuten kaikki päiväkirjat, muistiinpanot ja muut aineistot, sitaattikokoelma muuttuu ajan saatossa aarreaitaksi.

Kun kirjaa ylös sitaatin, saa hetkeksi pukeutua toisen kirjoittajan lauseisiin. Siinä on jotakin arvokasta ja ihmeellistä.

2. Ajattele paperilla

Usein se, mistä haluaisi kirjoittaa, paljastuu vasta kirjoittamisen myötä. Kirjoittaminen vie kerros kerrokselta — ja kierros kierrokselta — lähemmäksi tekstin ydintä. Yksi kirjoittamalla ajattelemisen parhaista puolista on se, että se jättää konkreettisia jälkiä. Niihin voi palata myöhemmin, ja niistä voi löytyä oraita ja materiaalia uusia tekstejä varten. Silloin koskaan ei tarvitse aloittaa aivan tyhjästä.

Toisaalta kyse ei ole pelkästään näistä jäljistä. Kirjoittaminen on itsessään tärkeää kirjoittamisen harjoittamista.

Joskus aikapaine auttaa. Kokeile asettaa ajastin 10 tai 25 minuutiksi ja listaa sen aikana ylös sensuroimatta ja sen kummemmin ajattelematta aiheita, joista voisit kirjoittaa. Saatat yllättyä!

3. Kokeile vapaakirjoittamista

Vapaakirjoittaminen voi itsessään olla muusa, innoittaja ja kaiken lähtökohta. Istu alas ja ala kirjoittaa. Älä arvota tai rajoita tekstiä, älä välitä oikeinkirjoituksesta, laadusta tai tyylistä. Anna kynän liikkua paperia vasten tai sormien kulkea näppäimistöllä. Voit myös asettaa aikarajan lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa.

Kun tällaisia hetkiä varaa tarpeeksi usein, alkaa luovassa prosessissa väkisinkin nytkähtää jotakin liikkeelle.

4. Seuraa kiinnostustasi

Tämä ajatus yhdistää oikeastaan kaikkia edellisiä: seuraa kiinnostustasi ja ennen kaikkea luota siihen. Ihmettely ja uteliaisuus ovat kirjoittamisen ydintä. Kutsuuko jokin aihepiiri, yksityiskohta, teema, muisto, henkilöhahmo, miljöö tai muu asia sinua kuiskien tai huutaen puoleensa? Anna sille arvo. Se ei ole haihattelua. Olet oman luovan prosessisi tutkimusmatkailija. Lähde siis tutkimaan.

Joskus ideoita tuntuu olevan liikaa, ja ongelma on siinä, miten niistä kaikista koskaan ehtisi kirjoittaa. Kirjoita kaikki ideasi ylös, ja aloita sitten yhdestä. Muut kyllä odottavat, ja jos ne myöhemmin eivät tunnu enää kutsuvan, ne ovat täyttäneet tehtävänsä ja muuntuneet uusiksi ideoiksi.

5. Ajattele ”idea” väljästi

Kirjoittamisen idean ei tarvitse olla valmis ja kirkas ennen kuin voi kirjoittaa. Se saa olla keskeneräinen ja muotoaan vielä hakeva. Usein vasta silloin, kun teksti on jo valmis, tietää, mistä oikeastaan kirjoittikaan — jos aivan silloinkaan.

Sana ”idea” voi tuntua joskus turhan painavalta ja suurelta. Ehkä kynnys madaltuisi, jos puhuisi lähtökohdista tai sytykkeistä? Lähtisi liikkeelle jostakin. Se jokin voi olla hyvin pientä, luonnosmaista, arkista, ei-mitenkään-erikoista-tai-oivaltavaa. Idea ei ole päämäärä vaan jotakin, minkä avulla lähteä liikkeelle.

6. Tutustu materiaaliisi

Olet ehkä kirjoittanut aamusivuja, koonnut muistiinpanoja, keräillyt sitaatteja, kokeillut vapaakirjoittamista ja listannut kaikenlaisia ideoita ylös. Oikeastaan olet jo tullut aloittaneeksi taustatutkimuksen, vaikket vielä tietäisikään varsinaista ideaa.

Ala selailla materiaaliasi. Alleviivaa, tee lisää muistiinpanoja. Tutki ja kuuntele tarkoin, mitä materiaalisi sinulle kuiskii. Jos se pysyy hiljaa, ei huolta: olet silti sitä kerätessäsi harjoittanut kirjoittamista. Jotakin on meneillään.

+ Tee jotakin muuta

Eikö kaikista kokeiluista huolimatta ideaa tunnu löytyvän, ei edes aivan hentoa, hapuilevaa ja pikkuruista? Vai saako pursuilevien ideoiden paino jähmettymään alleen?

Ehkä on syytä hellittää hetkeksi ja lopettaa tavoittelu ja pinnistely. Tee jotakin aivan muuta. Tarvitaan myös tilaa ja taukoja. Se ei tarkoita sitä, että luovuttaisit koko kirjoittamisen kanssa. Se antaa idealle mahdollisuuden kypsyä rauhassa. Anna alitajunnan hoitaa homma.

Eikö silti mitään kuulu? Ota esiin kirjoitusvälineet ja kirjoita muistiinpanoja vaikka siitä, ettet keksi, mistä kirjoittaa.

Kategoriat
kirjoittamisesta vinkit

Mistä saada ideoita kirjoittamiseen? osa I

Aiemmin kirjoitin kirjoittamisen eri vaiheista ja vertasin kirjoittamisen prosessia keramiikkaan. Ideoiden etsimisen voisi ajatella savipaikkojen kartoittamisena, tekstimassan tuottamisen saven kaivamisena ja kokoamisena, tekstin muokkaamisen saven muovailuna ja tekstin valmistumisen tuotoksen kuivattamisena tai polttamisena.

Tässä kirjoituksessa keskityn ensimmäiseen vaiheeseen — siis siihen, miten ja mistä ideoita kirjoittamiseen voi saada. Tapoja löytyi lopulta niin monta, että julkaisen tekstin kahdessa osassa, tässä niistä ensimmäinen.

Joskus voi tuntua, ettei ideoita keksi sitten millään, mutta jos silmät pitää auki, tulee niitä haalittua kaikkialta, jatkuvasti. Toisaalta kirjoittamisen ideat voivat syntyä kirjoittamalla. Et tarvitse suurta ideaa voidaksesi kirjoittaa.

Kirjoittaminen ei rajaudu vain siihen hetkeen, kun sormet liikkuvat näppäimistöllä tai kynä piirtää kirjaimia muistikirjaan. Lukeminen, katsominen, kaikenlainen havaintojen tekeminen, muistot, alitajunnan hiljainen ja salainen työ, kävelylenkit, keskustelut ja unet — kaikenlainen täytetty ja tyhjä tila — ovat nekin osa kirjoittamisen prosessia.

Viisi tapaa löytää ideoita kirjoittamiseen

1. Kirjoita aamusivuja, päiväkirjaa tai lokikirjaa

Joko aamusivut ovat tuttu juttu? Julia Cameronin alun perin kehittämän menetelmän idea on yksinkertainen: Kirjoita joka aamu (mahdollisimman pian heräämisen jälkeen) kolme sivua käsin. Ei ole väliä, mitä kirjoitat, miten ”laadukasta” tekstisi on tai onko siinä kirjoitusvirheitä. Anna käden liikkua ja kynän johtaa. Aamusivuja ei ole tarkoitus lukea heti, mutta viikkojen kuluttua niistä voi löytää ituja myös muille teksteille. Ja ainakin olet pitänyt kirjoittamisen rutiinia yllä.

Vai tuntuisiko illalla luontevammalta kirjoittaa kuin aamulla? Päiväkirjaa voi käyttää monella muullakin tavoin kuin ”Rakas päiväkirja…” -kaavalla. Muutamakin huomio päivän tunteista, ajatuksista, tapahtumista ja muista havainnoista muuttuu ajan kanssa merkitykselliseksi aineistoksi.

Päiväkirjan voi ajatella myös lokikirjana, johon voi kirjoittaa lyhyestikin, mitä päivästä haluaa kirjata muistiin. Erilaisten päiväkirjojen arvo ei ole vain itse tekstissä: kirjoittaminen auttaa suuntaamaan huomiota ja löytämään päivistä merkitystä. Kirjoittaminen saa sekä katsomaan lähempää että ottamaan etäisyyttä.

2. Lue

Tämä kuulostaa itsestäänselvältä, mutta silti: lue. Lue muutakin kuin sitä, mitä ”kaikki” ympärilläsi tuntuvat lukevan. Lue muutakin kuin sitä, mitä sinun ”pitäisi lukea”. Lue myös sellaista, jota et koskaan ajattelisi lukevasi. Kun valitset luettavaa, luota kiinnostuksiisi ja päähänpinttymiisi, mutta pysy avoimena yllättävälle. Kokeile eri lajeja: esseitä, runoutta, näytelmiä, tietokirjoja, artikkeleita, lastenkirjoja, historiallisia romaaneja, chick litiä, muistelmia…

Etkö tiedä, mitä lukisit? Tutustu kustantamoiden katalogeihin, seuraa Instagramin kirjatilejä, lue lehtiä ja kirjablogeja, liity Goodreadsiin, tutki kirjojen lähdeluetteloita, kysy läheisiltäsi, lue kirjailijahaastatteluita, unohdu antikvariaattien hyllyjen väleihin, eksy kirjastoon — muuallekin kuin uutuushyllylle.

3. Altistu muillekin taidemuodoille

On tärkeää, että kirjoittaja lukee ja marinoi itsensä kielellä. Ideoita, inspiraatiota ja ajatuksia voi kuitenkin saada myös muista taidemuodoista. Jos sinua kiinnostaa jokin tietty teema tai aihepiiri, tutki, millaista muuta taidetta ja kulttuurituotteita siihen liittyen löytyy. Löydätkö valokuvia, dokumentteja, elokuvia, musiikkia?

Tietenkään teeman ei tarvitse olla etukäteen tiedossa. Katso, kuuntele ja koe teoksia, joissa on jotakin sinua kutsuvaa, vaikket vielä edes osaisi sanallistaa, mitä se jokin on. Kuunteletko kerta toisensa jälkeen tiettyä kappaletta? Huomaatko löytäväsi tiesi tietyntyyppisten sarjojen äärelle? Ehkä löydät niistä myös sytykkeitä kirjoittamiseen.

4. Käy paikoissa

Tässä maailmantilanteessa paikkoihin noin vain meneminen on rajattua. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voisi kokea mitään uutta. Jos lähiympäristösi lenkkipolut on jo koluttu, heittäydy Pinterestin tai Google Mapsin maailmaan. Myös lukemalla voi päästä uusiin maisemiin.

Kirjoittamisen sytykkeenä oleva paikka tai maisema voi olla myös sisäinen. Päädytkö unissasi toistuvasti samoihin paikkoihin? Mikä oli lapsuutesi taikamaisema? Millaiseen paikkaan juuri nyt kaipaat? Kirjoita niistä.

5. Tee matalan kynnyksen muistiinpanoja

Monet kirjoittajat vannovat muistiinpanojen nimeen, tehtiin ne sitten eksklusiiviseen vahakantiseen muistikirjaan, arkiseen ruutuvihkoon, puhelimeen, kuitintaustoihin tai sikin sokin niihin kaikkiin. Muistiinpanojen kirjaamiseen on hyvä pitää matala kynnys: ajatuksen ei tarvitse eikä olla valmis tai oivaltava. Vastausten sijaan voit etsiä kysymyksiä.

Jos jokin asia intuitiivisesti tuntuu muistiinmerkitsemisen arvoiselta, kannattaa tuota tunnetta kuunnella. Muistikirjan merkityksestä olen kirjoittanut aiemmin myös täällä.

Muistiinpanojen ei tietenkään tarvitse liittyä vain tekeillä olevaan tekstiin. Kaikenlaisia irrallisiltakin tuntuvia ajatuksia, huomioita, muistoja ja muita vastaan tulleita asioita kannattaa kirjata ylös — ajan mittaan niistä voi tulla arvokasta materiaalia tai sytykettä johonkin. Ja vaikka ei tulisikaan, jo muistiinmerkitsemisen tapahtuma on merkityksellinen: se auttaa suuntaamaan ja tekemään huomioita.

Lisää ideoiden etsimisestä ja löytämisestä seuraavassa osassa.